sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

KULTAPUU

Viimeinen työ, minkä esittelen tähän näpsän portfolioon, on tänä keväänä tekemäni kultainen puu. Tässä työssä käytettiin tosi yksinkertaisia materiaaleja, ja musta oli yllättävää, miten niin tavallisista materiaaleista pysty kokoamaan jotain kaunista.. Puun oksat on tehty rautalangasta ja maalarinteipistä, jotka on maalattu kultaisella akryylivärillä. Oksat kiinnittyy tavalliseen puukeppiin, joka on sekin päällystetty maalarinteipillä ja maalattu. Ja koko höskä on istutettu kultaiseksi maalattuun kukkaruukkuun liimaamalla se kiinni sanomalehtiin.
 Aluksi mun oli tarkoitus tehdä kirsikkapuu, mutta kun näin tän kultaisen maalin, niin halusin käyttää ehdottomasti sitä ja päädyin tälläiseen ratkaisuun. Kuten tässäkin työssä, inspiroidun yleensä aluksi jostain kauniista tai mielenkiintoisesta, jota olen nähnyt jossain ja sitten se muovautuu työn muotoon käytettävien materiaalien ja värien antamien mahdollisuuksien mukaan. Joskus saatan inspiroitua käytössä olevista väreistä ja materiaaleista, mutta useimmiten töihin vaikuttavat asiat, jotka inspiroi suurimmin sillä hetkellä. Ja sitä inspiraatiota löytyy vähän satunnaisista paikoista, yleensä jutuista mitä vaan näkee jossain. Joskus myös huomaan myöhemmin, että tekemäni työ muistuttaa jotain,  esimerkiksi tässä työssä on aika paljon samoja juttuja kuin  Marc Jacobsin Daisy-hajuvesipullossa.

HUH, viimonen postaus saatu valmiiks:) Vihdoinkin! Oon niin ilonen, vielä ois kuitenkin kiva jos viitsisitte kertoa jotain mielipiteitä tekemistäni töistä?:)

lauantai 30. maaliskuuta 2013

NEULE

Nyt ois vuorossa tällänen jättipostaus, jossa esittelen itse suunnittelemani ja neulomani neuleen työvaiheet kuvien kera:)

Halusin siis  löysän, jättimäisen ja laatikkomaisen neuleen, jota varten etsin inspiraatiota mm.fashiolistasta ja vaatekauppojen valmiista neuleista. Tuossa ylhäällä on kuva alkuperäisestä suunnitelmasta, millaisen neuleen suunnilleen halusin. Muu neule on kokonaan sileästä neuleesta, paitsi tohon etukappaleeseen suunnittelin palmikoita helmineuletaustalla, sillä halusin  siihen jotain ekstraa.

Seuraavaksi tarvitsin neuleelleni mitat, ja koska en ollut aiemmin kokeillut neuleen suunnittelua itse, niin etsin Hämeenkadun vaatekaupoista eniten mua miellyttävän neuleen. Värillä, langalla tai koristuksilla ei ollut niinkään väliä, koska halusin löytää vaan hyvän muodon, josta otan mitat. Päädyin tähän Henkan punaiseen puseroon, sillä siinä oli kiva pussimainen muoto. 
Langaksi valitsin Dropsin jonkun paksun ihmelangan, jonka löysin syksyllä käsityömessuilta. Se on tosi pehmeetä:)
Ja koska sitä kokemusta neulesuunnittelusta ei ollut, niin hain kirjastosta ton stitch'n bitchin sankarineulojan käsikirjan, sillä siinä on hyvät ja selkeät ohjeet kaikkiin laskutoimituksiin mitä tarvitaan neuleohjeen kirjoittamiseen.
Ensin neuloin kaksi mallitilkkua, jotta sain selvitettyä neuletiheyden. 
Sitten lisäsin noihin Henkassa ottamiini mittoihin silmukkamäärät, jotka sain laskemalla tosi hienoja ja monimutkaisia laskutoimituksia ton kirjaan ohjeiden mukaisesti.  Sitten kun olin saanut kaikki silmukkamäärät selville, niin aloin neuloa itse neuletta.

Hiha

Takakappale


  Kun olin saanut kaikki noi kappaleet (hihat, etu- ja takakappale) neulottua, niin ompelin ne ensin toisiinsa kiinni noista raglansaumoista (vai miksi noita saumoja nyt kutsutaankaan) ja sitten aloitin muotoilun. 
 Kastelin ensin koko neuleen märäksi ja levitin sitten kuivumaan saunan lauteille pyyhkeiden päälle. Sitten muotoilin kappaleet haluamani muotoisiksi ja neulasin reunat kiinni pyyhkeeseen ja annoin kuivua pari päivää.
 Kun neule oli kuiva, niin ompelin vielä loput saumat ja neuloin pääntielle joustimen ja sitten neule oli valmis:)


 Tästä tuli mun mielestä ihan mukava, mutta olisin voinut neuloa tän vähän ohuemmasta langasta, sillä toi paksu lanka on kauheen kuuma. Ainakaan tossa kuvaustilanteessa ei tullut yhtään kylmä, oikeestaan tarkenin loistavasti ilman takkia. Lisäksi että toi lanka on kauheen paksua, siitä lähtee aika paljon nukkaa, joten jos tonne alle pukee vaikkapa mustan topin, niin se on käytön jälkeen ihan valkoisessa nöyhtässä. 

Muoto vois olla mun makuuni vielä löysempi ja jätimpi, sillä varsinkin noista hihoista tuli liian istuvat ton kirjan kaavalla:D
Noista puutteista huolimatta oon melko tyytyväinen tähän, sillä tää on sentään ensimmäinen villapaita, jonka oon suunnitellut ite. Musta myös tuntuu, että tuun jatkossakin suunnittelemaan neuleeni ite, sillä neulelehdistä tai kirjoista tai netistä tai yhtään mistään ei tuppaa löytymään yhtäkään ohjetta, jonka lopputulos miellyttäis mun silmääni. 

perjantai 29. maaliskuuta 2013

RAUTALANGASTA VÄÄNNETTY

Tuo epämääräinen metallihöskä tuossa kuvassa on siis kynttilänjalka, jonka väänsin rautalangasta joskus ala-asteella. Ihan hianohan se musta on, mutta hiukan epämuodostunut:D
 Työn pohjana on viisi paksua rautalankaa, joiden ympärille on ensin kieputettu tiukasti tota ohuempaa rautalankaa varreksi. Sitten ne viisi paksua on levitetty erilleen (jalan ylä- ja alaosa)ja samaa kieputusta jatkettu, mutta siten, että ohut rautalanka tekee täyden 360 asteen kierroksen jokaisen paksun rautalangan kohdalla. Kuulostaa vaikealta, mutta on tosi helppoa. Näitä vaiheita on muuten tosi hankalaa selittää! Jos en olisi tehnyt näitä töitä, niin en ymmärtäis omista sepustuksistani yhtään mitään. 

 Tää mun tekemän höskä on sen verran epävakaa ja epäsymmetrinen, että en tiiä uskaltaisko tähän mitään kynttilää sytyttää. Luultavasti koko juttu vaan kaatuis ja pian talo ois ilmiliekeissä:D Siksi tätä ei ehkä oo koskaan käytetty...  


keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

RUOTSIFANITARJOTIN

Tässä on tämmönen tarjotin, jonka tein joskus vuoooosia sitten. Ruotsin väreissä:D En tosin tahallani, sillä kun olin värjännyt pohjakankaan noilla väreillä, en saanut enää tohon sopimaan minkään muun värisiä laitoja kuin sinisiä. Sävyt ei edes mätsää kunnolla ruotsinlippuun, mutta mulle tulee silti aina ruotsi mieleen kun katon tätä työtä.


 En nyt valitettavasti voi kyllästyttää teitä tän työn valmistusvaiheilla, sillä tää on tehty joskus ennen ajanlaskun alkua, johon muistinkapasiteettini ei ihan ylety. Oikeastaan jos joku pyytäis mua kokoamaan tän tarjottimen uudelleen juuri nyt, niin lopputulos olis jotain erittäin, erittäin epämääräistä. 
Aiemmin tälle tarjottimelle ei oo ollut käyttöä, mutta kun toin tän keittiön pöydälle odottamaan kuvausta, niin äiti kävi sillä välin asettelemassa meidän kaikki hedelmät tähän. Aluksi mun oli tarkotus kuvata tää jonkun aterian yhteydessä, mutta kyllä tää toimii hyvin hedelmilläkin. Toi tarjottimen keltainen sopii hauskasti meidän keltaiseen pöytäliinaan, jonka tosin eliminoin visuaalisista syistä näistä kuvista:D

tiistai 26. maaliskuuta 2013

MOUSTACHE

Tänä syksynä me aloitettiin lukukausi tutustumalla muotiblogeihin. Mulle tää teema tuli iloisena yllätyksenä, sillä tykkään kauheesti lukea muotiblogeja ja lasken ittenikin sellasen pitäjäksi(tosin en kovin hyväksi sellaiseksi:D). Pystyin vaan lukemaan niiden blogien uusia postauksia, mitä tavallisesti luenkin ja hakemaan inspiraatiota niistä.
Varsinainen tehtävä nyt ei tietenkään ollut "surffaa netissä", vaan meidän oli tarkoitus inspiroitua blogeista ja luoda upea paita. Pohjana oli perus valkoinen t-paita, mitä lähdettiin muokkaamaan. 

Mä tiesin heti tehtävänannon kuultuani, että mä tulisin tekemään viiksitopin, sillä (tää kuulostaa tosi oudolta) olin viime syksynä koukussa viiksiin:D Halusin viiksiaiheisen sormuksen, kaulakorun, paidan yms., joten oli tosi kätevää, kun sain toteuttaa näpsässä addiktiotani.

 Valmistusprosessi oli mun osaltani tosi helppo, sillä kun muut värjäs oman paitansa eriväriseksi, niin mä halusin jättää sen valkoiseksi. Kaikki mitä mun tarvi tehdä, oli , että tuputtelin vaan viikset keskelle paitaa leikkaamani sabluunan mukaan,  leikkelin t-paidasta topin ja huolittelin reunat.
Tää on ehdottomasti käytetyin näpsätyöni ikinä. Oon ulkoiluttanut sitä pari kertaa farkkujen kanssa, mutta todelliseen käyttöön se on päässyt treenipaitana. Urheilutan sitä vuorotellen mustan topin kanssa, ja sehän tarkottaa vähintään kahta käyttökertaa viikossa! Ei epäilystäkään, etteikö tää ansaitsis titteliään. Kärkikolmikkoon tää pääsis myös Parhaat työt-kategoriassa, sillä jaksoin tehdä tän huolella loppuun saakka valmistuksen helppoudesta huolimatta. Yleensä jos jokin juttu on helppo, teen sen vaan mahdollisimman nopeesti valmiiksi ja lopputulos on ihan ok, mutta tähän oikeesti panostin! Ja oon tyytyväinen, mulla on varmaan persoonallisin juoksupaita koko Pirkkahallissa.


torstai 21. maaliskuuta 2013

MAISSILAUTANEN

 Tää lautanen on jotenkin tosi hellyyttävä ja samalla erittäin epämääräinen. Tein tän ykkösellä, luultavasti kolmantena työnäni näpsässä, joten olin vasta kuusi(nyt olen mänty:P). Oikeastaan tää työ on aika hyvä, kun suhteuttaa sen ikään. Mitä nyt ympyrän muoto on vähän epämääränen puhumattakaan kukasta tuossa keskellä, mutta on se kyllä hieno.

Älkää muuten peljätkö, oon nyt tyhjentänyt varastoni mosaiikkitöistä, joten niitä ei tartte kattella enää enempää. Näpsässä on tehty melko paljon mosaiikkitöitä, joten kertokaapa mikä on teidän suosikki näistä mun tekemistä. Tää maissilautanen, merihevostaulu vaiko tuikkukippo?

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

LEHTIKORI

Tää lehtikori on yks töistä, joita häpeen kaikista eniten. Ei se muuten (kauheen) kamala oo, mutta noi huulet!!! ARGHHH!! Tää työ olis itseasiassa yks onnistuneimpia, mutta noi huulet...

 Kaikki siis alkoi siitä, kun sain valkoisen kankaan eteeni ja pensselin käteen. Painoin kankaan täyteen pyörylöitä vihreän eri sävyillä, joista muodostui abstrakti ja eläväinen kuvio. Se oli tosi hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa, mutta täysin vaivan arvoista,  kunnes....
 ...leimasin siihen jotkut hemmetin oranssit huulet?!? Ja miksi? Koska oli pakko käyttää kankaanpainotekniikkaa ton pinnan värjäämisen lisäksi. Nyt ajatellen (itseasiassa kyllä ajattelin sitä silloinkin) olisin voinut vaikka leimata vielä yhden vihreän pyörylän noiden muiden lisäksi näiden huulien sijaan. En ymmärrä miksi en tehnyt niin.
Ton ihan järkyttävän kankaan lisäksi lehtikoria varten tehtiin puinen kehikko. Kummassakin päässä on ristikkäin menevät puut, joita yhdistää neljä pyöreää keppiä, joihin kangas on kiinnitetty.
Äiti ja iskä käyttää tätä niiden makuuhuoneessa lehtikorina. Niillä on muuten tosi juvela paikka tälle, nimittäin sänkyn ja seinän välisessä raossa. Sieltä ne kamalat huulet ei päädy kenenkään silmiin, vaan esiin pääsee ainoastaan edustavin osa, eli noi ristikkäiset päädyt. Thank god!

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

TAULUTELINE

 Tässä on sen viime postauksessa esittelemäni merihevostaulun teline. Tää teline tosiaan vie niin "paljon" tilaa esim. jossain kapealla ikkunalaudalla tai lipaston päällä, että se ei oo tauluineen oikein mahtunut minnekään. Kyllä tää tais hetken isoimman lipastoni päällä joskus keikkua, mutta sittemmin oon haudannut tän jonnekin ullakolle.
 Tohon hyllyynkin tää oli hiukan liian iso. Huomaatte varmaan, että toi naru on löysällä, joten se ei oo kovin tukeva paikka taululle. Noiden kahden puun sävyt oli kuitenkin niin matchymatch, että oli pakko ottaa kuvat just tuossa.
  Valmistuksesta sen verran, että mun muistikuvissani tää vaan pullahti automaattisesti esiin jostain sen mosaiikkitaulun jälkeen. En oikeastaan muista tän valmistuksesta yhtään mitään! Arvelen kuitenkin tätä tutkittuani, että ensin on naulattu noi kaksi edessä olevaa puuta tuohon poikkipuuhun kiinni. Sitten tuolla takana roikkuvaan puuhun on porattu reikä ja työnetty pyöryläkeppi sinne sisään ja sitten pyörylä on liimattu noiden kahden poikkipuun väliin. Lopuksi on vaan säädetty toi nauhasysteemi tohon, että se pysyy pystyssä. 
Vaikka en muistakkaan mistään mitään, niin musta tää on aina ollut tosi sulonen, sillä mieleen tulee pikkunen versio maalareiden isoista maalaustelineistä. Siitä kyllä huomaa, että tehdessä panostus ei oo ollut ihan kympissä, mutta voisin hyvin kattella tätä joskus esillä, jos vaan löytäisin tarpeeksi tilavan paikan.

lauantai 16. maaliskuuta 2013

MERIHEVOSTAULU

 Tämä on tehty (jälleen kai?) viimeisenä vuotena ennen mun parin vuoden taukoa. Aiheena oli merenelävät, eli kalat sun muut. Ite päädyin merihevoseen.
 Kun valmis suunnitelma oli piirretty paperille, niin sen päälle laitettiin lasi, ja sen päälle alettiin liimailla noita palasia. Ja nerokastahan tässä oli se, että se piirros näky koko ajan sieltä lasin alta, joten ei tarvinnu kuin laittaa palaset oikeille paikoilleen. Ite pidin värimaailman yksinkertaisena ja käytin vaan peilistä ja punaisesta lasista tehtyjä palasia.
Mosaiikkityönä tää on mun onnistunein yksilö, sillä tässä oon pyyhkinyt sen kipsin pois lasin päältä tosi huolellisesti, joten lopputulos on siisti. Tätä(kään) ei kuitenkaan oo tullut käytettyä, sillä tässä ei ole ripustuslenkkiä, jolla sen voisi laittaa roikkumaan seinälle. Sen sijaan tän työn yhteydessä valmistettiin sellaset ihme pidikkeet, joiden avulla taulu voidaan laittaa näytille. Siitä sitten seuraavassa postauksessa:)